OSITUS

700€

Kun avioliitto päättyy, ja puolisoilla ei ole avio-oikeuden poissulkevaa avioehtosopimusta, on puolisoiden välillä tehtävä ositus. Osituksessa molemmille puolisoille lasketaan omaisuuden säästö, eli varoista vähennetään velat. Se, kummalla on enemmän säästöä, joutuu maksamaan toiselle puolisolle tasinkoa. Tasingon jälkeen molempien puolisoiden omaisuuden säästöjen tulee olla yhtä suuret. Tasingon maksava puoliso saa päättää, mitä omaisuutta hän luovuttaa tasinkona.

Avioliiton päättyessä kuolemaan leskellä on ositukseen liittyviä oikeuksia. Ensinnäkin leski voi kieltäytyä maksamasta tasinkoa kuolleen puolison perillisille, ja lisäksi leskellä on lähtökohtaisesti oikeus pitää kuolinpesää jakamattomana hallinnassaan. Kun avioliitto päättyy avioeroon, ei lesken oikeuksia vastaavia oikeuksia ole kummallakaan puolisolla.

Avioliiton päättyessä eroon osituksesta tehdään yleensä ositussopimus, jolla puolisot sopivat siitä, miten ositus toteutuu. Ositussopimuksessa voidaan sopia avio-oikeuden alaisen omaisuuden jakamisesta muillakin tavoilla, kuin alkuperäisten omistussuhteiden mukaisesti. Esimerkiksi jos puolisoilla on kaksi yhteistä autoa, voidaan ositussopimuksessa molemmille puolisoille osoittaa yhden auton omistus kokonaisuudessaan, sen sijaan, että molemmille jäisi yhteisomistajuus kahteen autoon.

Ositussopimuksen tekemiseen kannattaa hyödyntää lakimiehen apua, jotta erilaiset vaihtoehdot huomioitaisiin ja molempia osapuolia mahdollisimman hyvin tyydyttävä ratkaisu löytyisi.

OSITUS JA PERINNÖNJAKO

1200€

Ennen perinnönjakoa laaditaan ositus, mikäli vainaja on ollut avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa, eikä avio-oikeutta ole poissuljettu avioehtosopimuksella. Osituksessa puretaan puolisoiden eli vainajan ja lesken välinen aviovarallisuussuhde, ja määritellään perittävän osuus avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta sekä avio-oikeudesta vapaa omaisuus. Tästä muodostuu perittävän omaisuus, joka jaetaan perillisille.

Perintökaaressa on erityiset säännökset lesken suojaamiseksi. Leskellä on oikeus pitää kuolinpesä jakamattomana, ellei rintaperillinen vaadi jakoa tai testamentista muuta johdu. Jakovaateesta huolimatta leskellä on aina oikeus pitää perheen yhteisenä kotina käytetty asunto ja koti-irtaimisto jakamattomana, jollei leskellä ole muuta asunnoksi sopivaa varallisuutta.

Osakkaat voivat sopia siitä, miten perinnönjako suoritetaan. Pesän osakkaita ovat perilliset ja yleistestamentinsaajat, ja vainajan puoliso silloin, kun ositusta ei ole vielä tehty ja puolisolla on avio-oikeus vainajan omaisuuteen. Puoliso voi olla osakkaana myös perillisaseman vuoksi tai yleistestamentin saajana.

Mikäli sopimukseen ei päästä, voi kuka tahansa kuolinpesän osakkaista hakea kuolinpesään pesänselvittäjän ja pesänjakajan, joka huolehtii kuolinpesän selvittämisestä ja suorittaa perinnönjaon. Hakemus tällaisen henkilön määräämisestä tehdään käräjäoikeudelle. Pesänselvittäjä ja pesänjakaja voivat myös olla eri henkilöt.

Toimistomme lakimiehillä on vankka kokemus sekä pesänselvittäjän että pesänjakajan tehtävistä, ja hoidamme tehtävät joutuisasti sekä huolella.

Mikäli joku osakkaista on alaikäinen, tulee huolehtia, että hänelle on määrätty pesänselvitystä ja perinnönjakoa koskevissa asioissa edunvalvojan sijainen, mikäli se lain mukaan on tarpeen esimerkiksi huoltajan ja lapsen välisen eturistiriidan vuoksi.